Kun aikani revin ja runnoin sain paketin juuri ja juuri mahtumaan pystyssä laukkuuni mutta laukun kiinni saaminen oli täysin toivotonta. En jaksanut välittää vaan lähdin kotia kohti Muumit laukusta kurkkien. Puolessa matkassa tajusin että laukkunihan on täynnä hakaneuloja ja sain kuin sainkin laukun kiinni niiden avulla. Nyt sieltä ei kurkkinut enää kuin Muumipappa pienestä rakosesta.
Olen tottunut siihen että meidän piireissä lahjat ovat yleensä jotain aivan käsittämätöntä ja hämmentävää, mutta silti laatikon sisältö jaksoi yllättää. Oli äärettömän hieno kortti, kasa sarjakuvia, piirroksia, pari levyllistä mitä erikoisimpia kuvia, musiikkia ja videoita sekä Timo Taikurin Taikanoppapeli!
Kikattelua riitti moneksi illaksi, kiitoksia! <3 Suurin osa viikosta on ollut varsin tavanomaista koulu-koti-kauppa -akselin ravaamista sillä poikkeuksella että olen käynyt salilla päivittäin polkemassa. Pakkohan se on ottaa kaikki irti kun kerran ilmaisiksi saa, Suomessa samasta lystistä saa maksaa kumminkin sen 40e kuussa.
En tosiaankaan ihmettele miksi paikalliset vuokranantajat eivät ota irlantilaisia, varsinkaan 1. vuoden opiskelijoita, vuokralle. He ovat ehkä 18-20 -vuotiaita mutta henkiseltä tasoltaan 15-vuotiaan suomalaisen kanssa samalla linjalla. Siihen kun lisätään oikeus ostaa alkoholia niin yhdistelmä ei ole kovin hyvä. Kämppikseni päätti pitää siis bileet. Se ei tosiaankaan olisi häirinnyt minua jos a) ne eivät olisi kestäneet aamukahdeksaan ja b) hän olisi siivonnut jälkensä. Kaveri on juuri sitä mallia jonka taapertaa menemään ja olettaa että kyllä se äiti siellä perässä konttaa sotkut siivoamassa. Jos häneltä putoaa jotain lattialle se myös pysyy lattialla ja tiskaaminen tai kokkailussa käytettyjen tarvikkeiden laittaminen paikoilleen on sula mahdottomuus. Kun tähän sitten yhdistetään rikkoontunut lasi, lattialle kaatuneet viinat ja pitkin levinneet sipsit niin voitte kuvitella missä kunnossa kämppä on. Kruunatakseen kaiken kaveri paskoi vielä pöntön tukkoon ennenkö lähti viikonlopuksi äidin lihapatojen ääreen. En tiedä ovatko muut kämppikset hänen kanssaan kuinka hyviä kavereita mutta luulisin että heitäkin alkaa pikkuhiljaa kypsyttää tämä touhu...
Luulin eilen että ilta menisi issekseen kotona istuskellen mutta yllättäen Viinamäeltä tulikin puhelu että keskustaan pitäisi lähteä. No mikäs siinä, huitelin taas Erjalle jossa olikin pitkälti kolmattakymmenettä henkeä hyvässä nousussa. Minulla ei ollut mukana muita juomia kuin pullo Lambruscoa joka on jonkin sortin italialaista lantrattua viiniä. Luulin sitä kaupassa ihan oikeaksi viiniksi ja ostin vielä kaksi pulloa koska se oli ihan naurttavan halpaa mutta kotiin päästyä huomasin sen kuohuvan ihan hervottomasti ja aloin epäillä juoman laatua. Makeaa, neljäprosenttista hieman punaviiniä muistuttavaa litkua josta tulee ihan kauhea olo, ussh.
Viinamäki kutsuu taas tänään, tällä kertaa koohotetaan eräässä asuntolassa. Otan varmuuden vuoksi mukaan vain Beamishia, sen laatu on ainakin taattu.
Loppuun vielä liveversio 16 Horsepowerin "Haw" -biisistä. Löysin mokoman juuri äsken ja hitto että toimii! Moij moijj!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti